Kirkon on suunnitellut Ernst Bernhard Lohrmann ja se on valmistunut vuonna 1846. Kirkkorakennus on myöhäisempiretyylinen suorakaiteen muotoinen torniton pitkäkirkko, jonka pituus on 28,5 metriä ja leveys 15,5 metriä.

Kirkon alttaritaulun Jeesus ristillä (360x162 cm öljymaalaus) maalasi haaparantalainen Esaias Svanberg (1806-1875) vuonna 1847. Tauluun on kuvattu ristiinnaulittu Jeesus ja häntä surevat Maria ja Johannes. Taulun alareunassa on maininta sen lahjoittajasta, talollinen Pehr Postista.

Kirkkorakennuksen vieressä seisoo Heikki Väänäsen vuonna 1773 rakentama pelkistetty puinen kellotapuli, joka edustaa pohjalaista renessanssia. Tapulin kolmiopaanuilla katetun katon pinnat ovat muodoiltaan barokkia. Kirkon ja tapulin välissä lepäävät simolaiset sankarivainajat talvi- ja jatkosodasta.

Simon seurakunta 220-vuotta 4.8.2016

Simon seurakunta on perustettu 4.8. vuonna 1796 ja Simon seurakunnan 220-vuotisjuhlia vietettiin 4.8. vuonna 2016. Juhlamessussa saarnasi Simon pitkäaikainen kirkkoherra emeritus FT Seppo Lohi. Lohi piirsi juhlamessun saarnassaan Simon seurakunnan historiikin, jossa ohessa Kirkkolaiva -lehdessä (16/2016) julkaistusta artikkelista lyhennelmä.

Simo mainitaan Oulun ja Kemin kanssa vuonna 1374 ja tuolloin Simossa saattoi olla jo kirkollista toimintaa. 1400-luvulla Simo oli Iin pitäjän osa, muodostaen kuitenkin oman saarnahuonekunnan, johon kuuluivat Simonkylä, Simonniemi, Maksniemi ja Kuivaniemi. Maallisessa hallinnossa Simo oli osa Iin pitäjää, mutta kirkollisti osa Kemin kirkkopitäjää eli emäseurakuntaa. 

Simon asutuksesta on varmat tiedot olemassa 1500-luvulta alkaen ja 1600-luvun alussa Simossa oli 350 asukasta, mutta määrä väheni suurten nälkävuosien 1690-lukujen aikana 200 asukkaaseen. 1700-luvulla suunta kääntyi ylöspäin ja Simon asutus alkoi laajentua voimakkaasti. Kasvuvauhti oli kova, sillä kun kappeliseurakunta perustettiin, oli SImossa jo yli 800 asukasta.

Vuonna 1692/93 Simoon saatiin oma rukoushuone, jonka ympärille alettiin hautaamaan vainajia. Kirkoksi rukoushuone vihitiin vuonna 1732 ja nykyinen tapuli valmistui vuonna 1773. Simo sai ensimmäisen pappinsa vuona 1761. 1700-luvun lopulla Simo erosi Kemin laajasta kirkkopitäjästä, Kemijärven, Rovaniemen ja Tervolan kanssa.

Nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1846 ja päätös itsenäisesti seurakunnasta oli tehty vuotta aiemmin, eli vuonna 1863, käytännössä Simon seurakunta itsenäistyi kuitenkin vuonna 1880. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi J.A. Keckman (1880-1908). Muut simon kirkkoherrat ovat järjestyksessä: Kaarlo Töyry (1910-1932), K.S. Matinlassi (1932-1968), Martti Takala (1971-1973), Heimo Kajasviita (1973-1976), Seppo Lohi (1976-2012), Martti Puontila (2012-2013) ja Ville Väkeväinen (2014-). 

Pisimpään kirkkoherroista on palvellut Seppo Lohi.

Nykyinen Simon seurakunnan alue muodostui vuonna 1917, jolloin Ylisimo siirtyi vasta perustettuun Ranuan seurakuntaan. Simon hautausmaa on perustettu vuonna 1907, kun itse kirkon ympärillä ollut hautausmaa kävi ahtaaksi ja samaan aikaan maan kohoamisen ansiosta meren pohjasta nousseelle Sikaluodolle voitiin perustaa uusi hautausmaa. (MRO 4.8.2016)

Simon kirkon esineistö:

Kristus kaikkivaltias-alttaritaulu

Simoniemeen rakennettiin saarnahuone vuonna 1692, joka vihittiin kirkoksi vuonna 1732.  Saarnahuoneen alttaritauluksi simolaiset maalauttivat ”Kristus kaikkivaltias” -taulun suomalaisella kirkkomaalari Lars Galleniuksella. Taulu on maalattu todennäköisesti 1600–1700- lukujen vaihteessa. Alttaritaulu on nyt entisöity ja se siunattiin uudestaan käyttöön 5.7.2015.

Lähetyskynttelikkö

Lähetyskynttelikön toteutuksen vetäjänä toimi lähetyssihteeri Eila Ylimartimo. Lähetyskynttelikön toteuttaminen mahdollistettiin järjestämällä tapulikahvituksia, kolehteja ja lähetysjohtokunnan (Maija Ylikärppä, Alli Uunola, Tarmo Pykälänaho, Laila Hiltunen, Paavo Veittikoski, Aino S. Salmela ja Eila Ylimartimo) henkilökohtaista rahoitusta. Lähetyskynttelikön käyttöönottosiunauksen toimitti Keminmaan kirkkoherra Paavo Erkheikki 20.12.1987 jumalanpalveluksessa. Käyttöönottosiunauksesta uutisoitiin Pohjolan Sanomissa sunnuntaina 27.12.1987. Lähetyskynttelikön metallisosien tekijä on Alpo Puotiniemi Kemistä. Lähetyskynttelikön jalustaosan tekijät ovat Tarmo Kytöaho ja Paavo Rajanen Simosta. (MRO 4.11.2017)

Toivo -kirkkolaiva

Kirkkolaivan idenointi alkoi seurakuntapastori Vesa Parpalan alotteesta vuonna 1999.

Entinen Simossa syntynyt ja kirkon musiikkitoiminnassa vaikuttanut laulaja Aila Knihtilän ideoimana varojen laivaa varten kerääminen on aloitettu noi neljä vuotta takaperin. Knihtilä on ohjannut kirkossa saamansa esiintymispalkkiot Simon seurakunnalle pienoismallin rakentamista varten.

Seurakunta on myös hankkinut varoja monin keinoin esimerkiksi pitämällä kellotapulikahvilaa  ja arpajaisia. Näiden ponnistelujen ja kirkkoherra Seppo Lohen myötäilemänä voitiin ryhtyä tilaamaan Toivo - laivaa eli votiivilaiva,  joka on melkein kaikissa rannikkopitäjissä.

Toivo - laiva kuuluu Simon kirkkoon vahvasti, sillä Simossa on kalastus ollut suurin elinkeino aikoinaan ja periytyy kalastajasuvuilta. Knihtilä kertoo, että laiva kirkossa on vanha perinne joka on rantautunut meille Ruotsista.

Toivo - laivan pienoismallin on tehnyt kemiläinen pienoismallin tekijä Einari Soronen. Toivo - laiva siunattiin Simon kirkossa paikoilleen Heinäkuussa vuonna 2003, jonka toimitti seurakuntapastori Jani Koivusalo. Puheessa Koivusalo sanoi, kuvainnollisesti voisi sanoa, että Matteus astui laivaan ja moni seurakuntalainen saa myös kutsun astua laivaan.

Toivo Pirneskosken tekemästä koosteesta MRO 20.5.2018.